Vihje: lue ensin Joh.6:16-21
Tästä sunnuntaista alkaa sinun ja perheesi rippikouluvuosi - ajanjakso, jonka aikaan tutustutaan oman seurakunnan elämään ja kristillisen uskon sisältöön.
….
Kirkkoa ja seurakuntaa on vanhastaan
verrattu laivaan. Puhutaan kirkkolaivasta, joka elämän merellä
tekee matkaansa purjeet aukaistuina. Purjeita pullistaa Pyhän Hengen
tuuli, joka vie laivaa eteenpäin kohti kotisatamaa, Taivaan kotia.
Laivan reunalla roikkuu suuri ankkuri, toivon merkki ja symboli.
Purjeessa komeilee risti, Jeesuksen Kristuksen ja uskon merkki ja
symboli.
….
Viime torstaina, siis kolme päivää
sitten, meillä oli menossa isoskoulutus tuossa vieressä olevalla
seurakuntakodilla.
Monet tietävätkin,
mitä isoset tai isoiset ovat. He ovat jo oman rippikoulunsa käyneitä
vähän vanhempia nuroia, jotka ovat mukana rippileirillä
ryhmänjohtajina, isosina tai isoisina. Isoset ovat tärkeä osa
rippikoulukokonaisuutta. He ovat ikäänkuin isojaveljiä tai
isojasiskoja nuoremmilleen, uusille rippikoululaisille. Isoskokelaita
koulutetaan talven aikana tärkeisiin tehtäviinsä.
Koulutuksen
jälkeen monet heistä tulevat jo ensi kesänä isoisiksi. Mutta
vaikka koulutus olisikin käyty, valmiita asiantuntijoita isojenkaan
ei tarvitse olla. Siihen viittaakin isosista käytetty toinen nimi,
isoinen. Ei vielä valmis iso, vaan vielä vähän raakile, siis
isoinen, isoksi kasvamassa. Siksi moni isonen haluaakin edelleen
jatkaa kasvamistaan ja olla mukana isoskoulutuskuvioissa jopa useita
vuosia. Se kun on myös kivaa hommaa, ainakin useimpien mielestä.
Valmiiksi ei tulla rippikoululaisina, ei isosina eikä opettajina.
Tässä lajissa kasvetaan koko elämän ajan.
No, olimme siis viettämässä isoskoulutusiltaa.... Yhtenä illan teemana oli tarkastella tämän päivän evankeliumitekstiä ja tehdä siitä havaintoja, tulkintoja ja kysymyksiä. Joku isosista vertasi Jeesuksen opetuslapsia rippikoululaisiin, jotka hekin lähtevät matkalle. Jeesus sanoo opetuslapsille - siis myös rippikoululaisille: ”Älkää pelätkö.”
Niin, rippikoulua ei tarvitse pelätä.
Monia rippikoululaisia huolettaa se, ettei tunne riparilta oikein ketään. Moni miettiin, jäänkö minä yksin, kun ei ole kavereita tässä ryhmässä, tai pärjäänkö niiden kanssa, joiden kanssa koulussa ei oikein synkkaa. Tai vaikka tuntisikin porukkaa, silti jännittää: mitähän tästä tulee, miten leiri menee, pärjäänkö minä muiden joukossa 8 päivää jossakin korvessa kaukana kaikista tutuista?
Tässä kohtaa voin rohkaista sinua.
Itse en tiedä yhtäkään rippileiriläistä, joka ei olisi saanut
leiriltä kaveria, yhtä, kahta, useita, koko leiriryhmää … Moni
sellainen, jonka kanssa ei aiemmin ole synkannut, on leirillä
näyttäytynyt uudessa positiivisemmassa valossa, jopa kaverina tai
ihan ystävänä.
Ole siis rohkealla mielellä. Et jää
yksin. Et ole yksin.
Monen vanhemman pelko voi olla sama:
Miten nuoreni pärjää kahdeksan päivää? Useimmiten vanhemmat
vastaanottavat leiriltä palaavan paljon uusia kokemuksia, kavereita
ja ajatuksia saaneen nuoren. Usein menee monta päivää tai koko
kesä kaiken pohtimiseen ja sulatteluun. Jotkut nuoret kertovat
vuolaasti kaikenlaista leirillä koettua. Jotkut pohtivat hiljaa
mielessään ilman ääneen sanottuja sanoja, mutta ilmiselvästi
sisäisesti tyytyväisinä.
Vanhemmillekin voi siis kohdistaa
Jeesuksen sanat: ”Älkää pelätkö.”
Tarkoittavatko nuo sanat sitä, että
uskova on suojassa kaikelta pahalta. Eivät. Kyllä kristitty ihminen
kohtaa vastoinkäymisiä nin kuin kuka tahansa muukin. Nuo Jeesuksen
sanat lupaavat sen, että vaikeuksia ei tarvitse kohdata yksin.
”Minä, Jeesus, olen tässä, teidän rinnallanne, sinun
rinnallasi. Älä pelkää.”
…..
Jeesuksen lausumasta tekee merkittävän
se, millä valtuutuksella, mandaatilla hän toimii. Hän on sekä
ihminen että Jumalan Poika. Hänen mandaattinsa on Jumalalta. Jeesus
itse sanoi: se, joka on nähnyt minut, on nähnt Jumalan. Tästä
Jeesuksen inhimillisestä ja jumalallisesta luonnosta alkuseurakunta
aikanaan vakuuttui. Siinä valossa kristillinen kirkko ja seurakunta
on myös Raamattua ja Jeesuksen sanoja tulkinnut. Siksi se, että
Jeesus sanoo: ”Minä tässä olen. Älkää pelätkö.” on jotain
suurta ja ensiarvoisen merkillepantavaa. Uskomme mukaan tuon sanoja
on itse Jumala.
Tätä suurta mysteeriä, salaisuutta
me rippikoulussa pohdimme. Asia taitaa toki olla niin iso, että sen
pohdintaan ei yksi rippikouluvuosi riitä. Tarvitaan isoskurssi ja
sen jälkeen koko ihmisen elämä tämän asian märehtimiseen.
Siispä: hyvää rippikouluvuotta
sinulle rippikouluasi aloittava ja hyviä elämänpituisia
rippikouluvuosia teille kaikille!
toivottaa
rippikoulupastorinne Jouni
(jonka saarnatekstiä lyhensi ja
muokkasi tähän Hetu)